Timo Montonen Kaiverruksia pulpetin kanteen.

Kirjallisuutta vai rikollisuutta?

Kirjailija Mika Terhon uusin romaani Syytetty (turbator 2016) on harvinaisella tavalla jatkoa hänen edellisen romaaninsa Niittyvilla – Pattaya all night long (Enostone 2014) tylyyn kohteluun. Kustantaja nimittäin veti Niityvillan pois myynnistä, koska kirjailijan työnantaja katsoi hänen rikkoneen vaitiolovelvollisuutta. Asian viranomaisprosessointi on jämähtänyt syyteharkintaan, joka venyy ja pitää kirjailijaa piinassa. Yhä polttavammaksi käy kysymys, onko Mika Terhon kielletty lause kirjallisuutta vai rikollisuutta.

Syytetty on pintajuoneltaan tarina syytettä virkasalaisuuden rikkomisesta odottavasta kirjailijasta, potkut hoitotyöstä saaneesta alle 50-vuotiaasta miehestä, jonka nimi on Mika Terho. Taustalla niin todellisuudessa kuin romaanissa on kirjailijan tekemä virhe, sankarin suistuminen erheeseen kuin antiikin tragediassa. Kohtalokas virhe on se, että Terhon edellisen romaanin kertoja-päähenkilö kuvaa forssalaisen hoitokodin asukkaita kylläkin kunnioittaen, työtään rakastaen, mutta etunimet mainiten.

Asukkaiden omaiset tunnistivat läheisensä, Forssan kaupunki otti yhteyttä poliisiin, ja tämä kaikki on johtanut paitsi kirjan vetämiseen pois myynnistä myös uhkaan oikeusjutusta. Mika Terhon epäilty vaitiolovelvollisuuden rikkominen on ollut syyteharkinnassa pitkään, puolitoista vuotta. Näin kirjailijaan saadaan istutetuksi syyllisyyden leima, niin että hän alkaa jo kuvitella uransa jatkoa rikollisena.

Mika Terho ei Syytetyssä tyydy tähän pintakuvioon eikä pelkkään juonenkuljetteluun. Hän ampuu sanataiteelliset nuolensa kirjallisuuden syvempiin tasoihin.

Romaanin varsinainen aihe on ”lause”. Olen toisaalla analysoinut Syytetyn lauseita 10-kohtaisella erottuvien lauseiden luokituksella, jossa kuvaan lausetyyppejä ja määritän niiden tehtäviä romaanissa.

Tavanomaisten kertovien lauseiden lisäksi Terhon romaanissa on lauseita kuvaavia lauseita ja olemista kuvaavia lauseita, lainalauseita ja muunnelmalauseita, ivailevia ja ironisia lauseita, kirjailijasta itsestään kertovia lauseita ja lopulta nimeäviä lauseita, kuten lauseita jotka nimeävät tuotteita ja teoksia, lauseita jotka nimeävät poliitikkoja ja julkkiksia sekä lauseita jotka nimeävät kirjailijoita ja tavallisia ihmisiä.

Syytetty näyttää, miten erilaisten lauseiden verkosto romaani on. On varsin yksioikoista napata romaanista muutama lause ja väittää niiden perusteella, että kirjailija on rikkonut vaitiolovelvollisuutensa. Miten kuvitteellisen taideteoksen kertoma voi olla rikollista kirjan ulkopuolella? Romaani on taideteos, konstruktio, joka muodostuu lauseista, sanoista, merkityksistä ja tulkinnoista. Saman monitahoisuuden kuin Syytetyssä näyttäisi myös syyteharkintaan johtanut romaani Niittyvilla – Pattaya all night long, mutta näytön arvioiminen on tehty suurelle lukijakunnalle vaikeaksi vetämällä kirja pois myynnistä. Joistakin kirjastoista romaanin saattaa saada lainaan.

Jos muillakin ammattialoilla jo pelkkä muutaman ihmisen epäily työntekijän tai yrittäjän erheestä johtaisi koko työn tuloksen piilottamiseen, mitä kaikkea löytyisi työpaikkojen kellareista ja komeroista?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän MikkoNiska kuva
Mikko Niska

Erittäin paljon on sellaisia tarinanituja, joiden kanssa ei pääse eteenpäin, koska on lähes mahdotonta maskeerata riittävästi tosielämän henkilöllisyyksiä.

Kyllä kirjoittajan pitää olla näissä asioissa erityisen varovainen. Silläkin uhalla, että muutoin mehevä juttu jää lopuksi kirjoittamatta - tai ainakin julkaisematta.

Kirjoitan itsekin - jos kohta harrastelijatasolla - ja tunnistan tämän problematiikan oikein hyvin. Reaalimaailmasta ja eletystä elämästä saisi vähintään Iijoki-sarjan mittaisen tekstimassan, mutta kun . . .

Käyttäjän TimoMontonen kuva
Timo Montonen

Mikko, kiitos kommentista. Ratkaisu tosielämän aineiston käyttämisen ongelmallisuuteen on se, että tuo aineisto siivilöidään kirjallisten keinojen läpi niin että se ainakin osittain fiktionalisoituu (kuvitteellistuu), värittyy, vääristyy, paikoin turpoaa ja paikoin kutistuu. Tyyliteltyä todellisuutta, se kai voisi olla tavoite.

Käyttäjän TimoMontonen kuva
Timo Montonen

Kirjailija Mika Terho on ilmoittanut Facebookissa, että syyteharkinta on päättynyt. Syytettä ei nosteta. Järki voitti.